September 10, 2007 at 7:39 am (Daegu, Oldies, Travel)
Niinhän siinä sitten kävi, että kovasti kaavailtu reissu Daegun pohjoispuolen temppelialueille kosahti hyvästä alusta huolimatta. Noh, ei syytä huoleen, sillä kolme näpsäkkää naisihmistä löytää kyllä suurkaupungin keskustasta kulutusorientoitunutta puuhasteltavaa aivan riittämiin taas yhdeksi päiväksi!
Ensi alkuun vierailimme kaupungin eläintarhapuistossa, joka yllättäen oli yleisölle ilmaista viihdettä. Täkäläiset tuntuivat rynnivän paikalle piknikille ja safkaamisen ohessa katselemaan luontoäidin ihmeitä koko perhekunnan voimin.
Surulliset norsut, surullinen tiikeri, surullinen Kukka ja tsillailumestat + puolikas kukka.
Loppupäivä hurahti tuttuun malliin Food Lotteryä pelatessa ja kauppoja kolutessa. Kohtahan täällä alkaa olla käyttövaatteita ja muuta maallista mammonaa ihan kivasti, ja turistielämä tuntua ihan normaalilta arkimeiningiltä :)
Ja mitä temppelielämään tulee, niin seuraava ohjattu (ja meidän aikatauluun sopiva) päivä on vähän auki. Daegu nimittäin järjestää joka päivä jonkin turistikierroksen, mutta valitettavasti kohteet vaihtelevat jonkin, toistaiseksi tuntemattoman, systeemin mukaan.
Ilmeisesti seuraava viikonloppuun ajoittuva kierros on vasta kuun lopulla, jolloin ajattelimme kylläkin olla ihan muilla mailla tsekkaamassa Korean Martial Art -festarin menoa ja meininkiä.
Nyt korean läksyjen pariin ja tuutimaan. Idän sitruuna kuittaa :)
Leave a Comment
September 10, 2007 at 7:38 am (Hobbies, Oldies)
Saanen esitellä uuden rakkaan harrastukseni, Food Lotteryn!
Pelaajia: 1 – 8
Peliaika: 30 – 90 min
Ikä: 10 – 99 v
Genre: strategia, arpa
Kieli: elekieli, turistikorea
Peli-idea: mahassa kurniva nälkä koetetaan taltuttaa keinolla millä hyvänsä.
Peliohje
Valmistelut
pelaajat muodostavat joukkueen, jossa on 1 – 8 pelaajaa. Joukkue valitsee yhdessä ympäristön, bunsikjipin, jossa Food Lotteryä on tarkoitus pelata. Kukin pelaaja istuu paikalleen ja ottaa käteensä kryptisiä merkkejä sisältävän pelilaudan.
Pelin kulku
Kukin pelaaja osoittaa pelilaudalta (kuvassa) valitsemaansa kohtaa ulkopuoliselle henkilölle, joka tätä saapuu pelipöydän viereen tiedustelemaan. Valinnan jälkeen pelaaja jää paikalleen odottamaan kunnes kukin pelaaja on valintansa tehnyt.
Hetken kuluttua seuraa Food Lotteryn mielenkiintoisin vaihte, sillä arvonnan tulokset saapuvat pelipöydälle. Kukin pelaaja voi nyt ennalta sovittujen pelisääntöjen mukaan joko popsia oman osuutensa, noukkia paikallisten tapojen sallimissa rajoissa vieruskaverin lautaselta tai – mikäli onnetar ei suosinut pelaajaa juuri tänään – koettaa onneaan uudemman kerran. Myös muut strategiat, esimerkiksi annosten vaihto, voivat tulla kysymykseen.
^ Pelilauta ja lottovoitto – mustekalan lonkeroita hapanimeläkastikkeessa!
Vinkkejä
Lisähaastetta peliin tuo erityistoivoiden esittäminen. Pelaaja voi kokeilla esimerkiksi koettaa tuuriaan saadakseen pähkinättömän vaihtoehdon tai tiedustella sitä, sisältyykö jälkiruoka-veikkaus pääarvonnan hintaan. Lottoamiseen tuo oman jännityksensä myös kasvisruuan etsiminen – varsinkin, kun itse lottovoitonkin lopullinen koostumus voi jäädä hämärän peittoon.
3 Comments
September 10, 2007 at 7:37 am (Oldies)
Tänään oli ihan kurja aamupäivä. Myöhästyin ekalta korean tunnilta, kun etsin unenpöpperöisenä luokkaa väärästä kerroksesta. Tätä taitaa sattua vain mulle!
Itse tunnilla harjoiteltiin aika paljon ääntämistä ja opeteltiin aika paljon uusia sanoja. Pitänee tosiaan harjoitella sanastoa jossain välissä ihan omaankin tahtiin, ettei tipahda kärryiltä.
Eilisestä jumppaamisesta kipeä kroppa huusi leipää taekwondossa, jossa hypeltiin pukkihyppyjä ja opeteltiin (taas) lyömään ja potkimaan oikein. Kun pahimmat jumit lopulta hellittivät, niin pitikin jo lopettaa. Tutustumisreissua keskustaan ei sitten ollutkaan, harmi. Olis ollut niin mukava nähdä sekin paikka…
Toisaalta nyt, 20 000 wonia köyhempänä, omistan ihka uuden taekwondopuvun, jossa kelpaa sätkiä ympäriinsä ihan koulunkin taekwondo-keskuksessa. Treenien jälkeen jäätiin erään toisen vaihtaritytön kanssa treenaamaan vielä ukemeita ja sun muita melkein tunniksi. Parin viikon tauko on tehnyt kropasta tinasotilaan, mutta kun homma alkoi lopulta luistamaan, niin huippua oli!
Culture classissa illalla tehtiin taas kalligrafiaa. Edellisellä viikolla meille oli luvattu sojua maalaamista vauhdittamaan, mutta eihän siellä tarjoilu sitten pelannutkaan. Soju mielessä ja pensseli kädessä syntyi kuitenkin viivasekamelska, joka yhteisäänestyksellä valittiin parhaiden joukkoon. Itseasiassa kalligrafi Tae-su Jungin väitti sitä parhaimmaksi, joten yllätyksekseni sain mestarilta itseltään itselleni nimikoidun varsin buenon maalauksen. Kuulemma äijä on varsin kova nimi näillä kulmilla, ja kukkasien käypäinen arvo huitelee vaatimattomasti noin viiden miljoonan wonin tienoilla. HUH!
Min Tsung, Kukka – jonka maalaus imo hakkasi omani mennen tullen – ja minä pitelemässä palkintokukkasia :)
Viime keskiviikon artwörkki by Hanna. Lisättiin samaan kukkakimppuun tasapainottavia elementtejä tuonne oikeaan alakulmaan, niin hieno tuli *krhm*
Leave a Comment
September 10, 2007 at 7:36 am (Oldies, School)
Oi Suomi! Ainut asia, jota sinussa kaipaan, on se pikimusta kultamokka, jota aina aamutuimaan sain nautiskella! Täällä joudun eliksiirini nauttimaan itse Maxim Arabica 100-jauhepussista sekoitettuna myrkkynä. Mutta ei mitään huonoa ilman jotain hyvääkin – ainakin kahvista saa alkeellisemmillakin kemian taidoilla varsin tujakkaa.Jopa siinä määrin, että tänään juomapulloksi tarkoitettu astia suorastaan sulahti käsiini. Noh, next time better luck.
Muuten päiväohjelmaan kuului tutustuminen toisen vaihtaritytön, Heinin, kanssa koulun cheerleadingclubiin – ja myöskin sen toteaminen, että ainakin ekoissa harkoissa kämmäilin ihan täpöillä. Hyppimisen ja pomppimisen lisäksi äsken vielä jumppasin Keli-housen vieressä olevalla kuntiksella suurimmat ekstraenergiat pois. Päivän liikuntapläjäys teki kyllä pitkästä aikaa niiiin gutaa!
Huomenna on tiedossa horror-taekwondotreenit + tutustuminen downtownissa sijaitsevaan dojangiin. Toivottavasti joku muukin meistä vaihtareista on kiinnostunut laahaamaan peppunsa paikalle, sillä takaraivossa jyskyttää vahva epäilys, että letkeän treenisalin sijasta vastassa on kuta kuinkin keskiaikainen kidutushuone. Noh, hyvää tekee kuiteski, ja jotain hölmöähän sitä on tehtävä! Sitä paitsi huomenna meille tilattujen tuliterien taekwondopukujen pitäisi olla huomenna Keimyungin dojangilla odottelemassa, jipii!
Eipä muuta tältä erää, huomenna tiukka raportti siitä, kuinka täälläpäin maailmaa reenataan teh real mudoa! Jea!
Leave a Comment
September 10, 2007 at 7:35 am (Oldies, School)
Nyt alkaa olla päivän äksönit pulkassa. Sinänsä hyvä saavutus, sillä päiväohjelmassa on ollut lähinnä koisaamista ja koisaamista. Aamutuntejen jälkeen häippäsin dormikselle mukamas tekemään koulutehtäviä, mutta yllättäen uni voitti sankarin ja heräsin kuuden paikkeilla melko sopivasti safkaamaan iltapalaa. Tarjolla oli ihan törkeän hyvää tofukeittoa, kimchiä ja kasvisnyyttejä hapanimeläkastikkeessa. Lisäksi vielä riisiä ja jotain epämääräistä juttua ™. Suurin osa täällä tarjoiltavasta ruuasta on tosiaan vain jotain juttua, mutta pikkuhiljaa täkäläiset ruokalajit taitavat tulla tutuiksi. Eilistä asuntolalla tarjottua nuudelikeittoa* nimittäin vetelin jo viime viikolla koulun pikasafkapaikassa ja näistä täkäläisistä makisushi-rullista – kim-bahpista – on jo tullut mun lemppariruokaa.
Ohjeeksi innokkaille kokikokeille:
Hannan lempparikimbahpin sisään on hyvä varata kurkkua, porkkanaa ja jotakin makeaa hedelmää – esimerkiksi mangoa. Paikallisista kääryleistä on löytynyt välistä myös majoneesia – katkarapujen ja tonnikalan lisäksi, eli jos lihaisampaa vaihtoehtoa kaipaa, niin näitä voi kokeilla myös, parhain kimbhap on tietysti vegaanista ;-)
Tarveaineiksi siis:
- Tuorekurkkua leikattuna suikaleiksi
- Porkkanaa pehmeäksi keitettynä
- Mangoa, tms, herkkua :)
- Tofua esim. marinoituna, tonnikalaa, katkarapuja tai ihan mikä kuulostaa hyvältä
- Riisiä (Suomessa kelvannee juuri SE puuroriisi, mitä Valintatalo myy halvimmalla)
- Norilevää levyinä. Teh Valintatalosta saa siitä leipähyllyn vierestä, ylähyllyllä, hinta n. 2.90e/20g – riittää kattilalliseen riisiä ja taitaa olla Joensuun halvinta.
- Majoneesia kostukkeeksi, jos haluaa vähän ruokaisampia rullia
Itse työn touhuun pääsee esimerkiksi tsekkaamalla makisushin teko-ohjeet.
Ja sit herkutellaan!
Muuten aasiasta kukkaruukkuun – tänään alkoi kauan kaivattu Korean dance and percussion -kurssi. Ekalla tunnilla ei valitettavasti keretty tekemään kovinkaan paljoa, sillä kurssin vetäjällä oli roppakaupalla valmisteltavaa tulevan viikonlopun Daegu dance festivalia varten. Samaisesta syystä myös ensi maanantain tunnit peruttiin. Lohdutukseksi täytynee käydä tsekkaamassa sunnuntaina nämä tanssifestarit, aika kovan tason karkeloilta vaikuttavat :)
Esimakuna poseerattiin perinnerumpujen kanssa…
…ja tanssisalin nurkasta löytyi vaikka mitä kivaa:
*Pikasafkapaikan nuudelikeittoa höystettynä suomalaisella hullulla:
Leave a Comment
September 10, 2007 at 7:34 am (Cool things, Daegu, Oldies)
Sunnuntain supermarkettieksperienssiltä käteen jäi muutakin kuin stereot ja kaikkea pientä kivaa. Täälläpäin myydään aikalailla ihan samanlaista tavaraa kuin siellä maailman toisellakin laidalla. Nyt, kun hangul on sen verran tuttua, että englannista tutut sanat pystyy hyvällä mäihällä tunnistamaan, supermarkettiasiointi osuu aikalailla yksi yhteen suomalaisen Citymarket-kaaoksen kanssa. Tietysti lukuunottamatta väentungosta, joka on ihan uskomaton!
Marketin parhain löytö oli ehdottomasti Lpr:n aikidoseuran mukaan nimetty jättipullo japsiolutta. Mii laik!
Ja jos lattian luuttuaminen perinteisin keinoin ei nappaa, niin täältä saa tällaisia luuttutossuja. Voin tuoda tuliaisena :D
1 Comment
September 10, 2007 at 7:33 am (Oldies)
Terveisiä täältä maailman laidalta! Ensimmäinen viikko on nyt onnellisesti takana ja hurjan monta on vielä edessä. Paljon on tapahtunut kaikenlaista, enkä yhtään keksi, mistä aloittaisin ja minne jatkaisin – miten paljon seitsemään päivään mahtuukaan menoa ja meininkiä!
Tähän mennessä ei vielä korealainen kulttuuri ole kulttuurishokkeja aiheuttanut. Ehkäpä siksi, että ulkoisesti tämä maa on aika lailla koto-Suomen kaltainen. Länsimaisen pinnan alla kuitenkin perinteet elävät vielä vahvoina. Varmasti ennemmin tai myöhemmin silmät tälle kulttuurille avautuvat sen verran, että hirveän tiukasti normitetu elämä alkaa nyppiä ja koti-ikäväkin kaihertaa. Paikallisilla on outoja tapoja, muun muassa hampaiden peseminen wc:ssä aiheutti kummastelua ja kadulla tanssiminen taitaa olla aivan ehdottoman nou-nou. Onneksi länkkärinä voi aika lailla hölmöillä ainakin toistaiseksi.
Yleisfiilis on hyvä, mutta väsynyt. Pikkuhiljaa asuntolamme Keli-house on alkanut tuntua kodilta. Löysin tänään paikallisesta jättisuuresta tavaratalosta, E Martista tietokoneeseen liitettävät kaiuttimet budjettihinnalla, n. 25 000 wonia (eli about 20 euroa). Elämänlaatu parantui välittömästi, kun ilmastointilaitteen pörinän tilalla on vihdoinkin musiikkia!
Aiemmin viikolla päivän musiikkipläjäys kun on pitänyt hakea paikallisesta karaokesta, noraebangista. Tällaisia karaokehuoneita onkin kahlattu läpi niin pelitalossa kuin deluxe-noraebangissakin, jossa karaoken lisäksi hintaan kuului mm. jätskiannoksia. Hintataso noin illanviettoa ajatellen on Suomi-tytön makuun sen verran sopuisa, että ahkera Daegun kaupunkiin tutustuminen todella kannattaa!
Noraebangin lisäksi muuta tsekkaamisen arvoista on löytynyt ravintoloista. Perinneviina (eli kuta kuinkin kossuvissy ilman hiilihappoja) on täälläpäin nimeltään soju. Hintataso puolen litran pullolta pyörii samoissa lukemissa lähdeveden kanssa ja kyseistä jumalten juomaa saa lähes joka kaupasta ja kioskista. Pikkujanoon tarjotaan sojua jopa parin desin pillimehupurkeista pilleineen päivineen. Sojun makuun pääsee myös ravintoloissa, joissa muiden perinnepöperöiden ohessa on sitä kumottu meidän vaihtareiden kurkkuun shotti jos toinenkin.
Sunnuntaidarran kunniaksi olenkin sitten koko päivän pähkäillyt sitä, mitä kaikkea täälläpäin maailmaa pitää ehdottomasti päästä puuhaamaan – ja milloin. Angelan, erään vaihtaritytön kanssa, juteltiin siitä, kuinka vielä syyslämpimien aikana olisi asiaa käydä retkellä Busanissa, Etelä-Korean toiseksi suurimmassa kaupungissa, joka on ilmapiiriltään kuulopuheiden mukaan paljon Daegua vapaamielisempi. Lisäksi lähialueen temppelit pitää ehdottomasti käydä koluamassa. Intiasta näille nurkille hiipinyt buddhalaisuus nimittäin on elänyt täällä maan eteläosissa vahvimmillaan ja sillä viisin temppelialueet ovat kuulemma upeampia kuin missään!
Muita kalenterimerkinnän arvoisia tapahtumia ovat ehdottomasti syyskuun taidefestari ja martial art -festari. Niistä sitten enemmän hehkutusta kuun loppupuolella. Ihan nyt justiinsa täytyis mennä nukkumaan.
Leave a Comment
